Turun Palloseura on aloittanut kautensa Liigassa poikkeuksellisen hyvin. Seitsemän ottelun jälkeen joukkue on runkosarjassa ykkösenä 15 pisteellä. Vaikuttaa siltä, että viime kaudella pudotuspelien alkuvaiheeseen jääneessä TPS:ssä jokin on muuttunut.
Huonoina aikoina joka kauden jälkeen seuroista sanotaan, että tästä alkaa uudelleenrakennus ja uusi nousu. Harvoin niin kuitenkaan tuloksellisesti käy.
Nyt TPS:n joukkueessa on ollut paljon vaihtuvuutta, ja avainpelaajia on sekä lähtenyt että tullut. Pitkästä aikaa joukkueella on nimekkäitä keskushyökkääjiä, joilta aidosti sopii odottaa tulosta. Mutta muutokset joukkueiden kokoonpanoissa kesän aikana eivät ole harvinaisia – ne ovat arkipäivää.
Mikä muutos TPS:ssä siis on oikeasti tapahtunut?
Osakeyhtiössä luodaan pohja, jolle urheilullinen menestys rakentuu
Jääkiekkojoukkueen urheilullisen menestyksen rakentaminen on vaikeaa. Jokainen tahtoo olla paras jokaisella kaudella.
Vielä vaikeampaa jääkiekkojoukkueen menestyksen rakentaminen on kuitenkin yritystasolla, jossa osakeyhtiöt pitkään ennen kauden alkua suunnittelevat, laskevat, ennakoivat ja palkkaavat. Yrityksessä luodaan liiketoimintastrategia, johon kaikki toiminta pohjautuu.
Kauden aikana joukkue pyrkii päävalmentajan johdolla mahdollisimman kovaan urheilulliseen tulokseen. Se tehdään panostamalla arjessa tiettyihin, itse valittuihin asioihin. Toisin sanoen päävalmentaja päättää, mitä pieniä asioita joka päivä tehdään, jotta joukkue pitkän päälle voittaisi mahdollisimman paljon otteluita. Homma on hankala, sillä siinä tulee ottaa huomioon kaikki mahdollinen aamupuurosta lähtien: yksittäiset pelaajat vahvuuksineen ja heikkouksineen, omat ja vastustajajoukkueiden strategiat, erilaisten harjoitteiden määrät, joukkuehengen rakentaminen, pitkien bussimatkojen tuoma rasitus, loukkaantumiset, varamiesten saaminen mukaan yhteiseen pelitapaan…
Mutta vaikeaa on johtoportaassakin. Seuroja hallinnoivat osakeyhtiöt joutuvat ennen kauden alkua kasaamaan pohjan, joista urheilullinen menestys ylipäätään voi ponnistaa. Osakkeenomistajat valitsevat hallituksen, joka nimittää toimitusjohtajan ja niin edelleen. Toisin sanoen niiden, jotka asioista määräävät, ja niiden, jotka tekevät urheilullisia päätöksiä arjen tasolla, välissä on pitkä ketju ja usein rikkinäinen puhelin.
Menestys kauden alussa kertoo siitä, että ainakin jotain pukuportaassa on tehty oikein. On osattu hankkia joukkueeseen, jos ei pitkäkestoista menestystä, ainakin menestyspotentiaalia.
Ja jos joukkueella alkaa urheilullisesti mennä huonosti, päävalmentajalla on mahdollisuus muuttaa kurssia esimerkiksi muokkaamalla pelistrategiaa, kohottamalla joukkuehenkeä tai vaihtamalla pelaajia toisiin. Pukuportaalla on käytössään pienempi työkalupakki: voidaan yrittää auttaa, voidaan repiä hiuksia tai voidaan vaihtaa vastuuhenkilöitä – usein käytännössä siis erottaa päävalmentaja.
Seuroja hallinnoivissa osakeyhtiöissä usein nähdään, miten vaivalla laadittu liiketoimintastrategia ei kauden aikana toteudukaan – eikä asialle voida tehdä juuri mitään.
Urheilullinen menestys mittaa liiketoiminnan onnistumista
Mikä muutos TPS:ssä siis on oikeasti tapahtunut?
HC TPS Turku Oy:ssä lista muutoksista on pitkä: organisaatiouudistus, uusi päävalmentaja, vastuuhenkilöiden vaihtuvuus ja niin edelleen. Tällaisetkin muutokset ovat urheilumaailmassa tuiki tavallisia, eikä suuri katsojamassa kiinnitä niihin huomiota.
Mielenkiintoista on se, mikä TPS:ssä ei ole muuttunut – nimittäin pääomistajat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja.
Tullessaan taloon päättäjien paikalle Paanasella ja Kodisojalla tuskin oli syvällistä ymmärrystä suomalaisesta jääkiekosta liiketoimintana. Alkuvaiheessa heidän strategiansa oli selvä ja fiksukin: pitää löytää oikeat ihmiset oikeille paikoille. Helpommin sanottu kuin tehty, kuten Turussa on viime vuosina päästy näkemään. Ilmeisesti tähän asti oikeat ihmiset eivät ole olleet oikeilla paikoilla.
Mikäli TPS:n urheilullinen menestys jatkuu läpi kauden, voidaan sanoa, että myös liiketoimintastrategiassa on onnistuttu. Ehkä muutos on tosiaan se, että oikeat ihmiset on nyt saatu oikeille paikoille, tai ehkä liiketoimintastrategia on muuttunut tavalla, josta ei yleisölle ole kerrottu. Ehkä vuodet TPS:n taustavoimissa ovat tuoneet Paanaselle ja Kodisojalle urheiluliiketoiminnasta ymmärrystä, jota he pystyvät nyt hyödyntämään joukkueen parhaaksi.
Joka tapauksessa jääkiekkojoukkueen menestys on seurausta hyvästä liiketoimintastrategiasta. Urheilullinen menestys on myös mielenkiintoinen liiketoiminnan mittari, sillä onnistumisia tai epäonnistumisia ei tarvitse etsiä tilinpäätöksistä tai tuloslaskelmista vaan ne näkee usein suoraan sarjataulukosta.
Yksi suuri ongelma HC TPS Turku Oy:n liiketoimintasuunnitelmasta kuitenkin löytyy, sillä tavoite on tällä kaudella tehdä ”vain” miljoona euroa tappiota. Vaaditaan paljon menestystä paitsi tältä, myös tulevilta kausilta, jotta tulos saadaan plussalle.
Tappiollinen liiketoiminta ei loppupeleissä kannata, vaikka joukkue voittaisi joka vuosi kultaa.
