Voiko valmentaja olla joukkueensa palvelija?
Antti Pennanen on luonut paradoksin: hän sekä tuo joukkueeseen lisäarvoa että tekee itsestään tarpeettoman.
Tuuli Jussila
Antti Pennanen on luonut paradoksin: hän sekä tuo joukkueeseen lisäarvoa että tekee itsestään tarpeettoman.
Tuuli Jussila
Tärkeimmät asiat pystytään jääkiekossa esittämään numeroina, mutta syvemmälle siirryttäessä niistä ei enää ole apua.
Vannoutunut kannattajakunta on arvokkainta, mitä jääkiekkoseuralla voi olla. Markkinoinnissa sitä ei käytetä hyödyksi.
Urheiluseurat elävät brändistään sekä hyvässä että pahassa. Turun Palloseuran brändin arvo on pitkään ollut laskussa, eikä se johdu vain pelillisestä keskinkertaisuudesta.
”Espoo on iso Raisio” on nerokas sisäpiirivitsi, jonka ensisijainen tarkoitus ei ole verisesti loukata espoolaisia vaan huvittaa turkulaisia.
Jukurit muka mullistaa lippujensa hinnoittelun, mutta taloustieteen oppien mukaan kyseessä on pelkkä markkinointitemppu.
Työelämässä ajatellaan, että työntekijällä joko on tai ei ole motivaatiota. Jääkiekossa sen sijaan ymmärretään ulkoisen motivaation merkitys.
Liian kova rasitus ja työmäärä johtavat heikentyneeseen suorituskykyyn sekä fyysisessä että henkisessä työssä.
Turun Palloseura on aloittanut kautensa Liigassa poikkeuksellisen hyvin, ja syy löytynee liiketoimintastrategiasta.
Jostain on aloitettava, joten aloitamme keskeltä. Aloitamme siitä, mistä olemme pitkään puhuneet: Antti Pennasen maajoukkuekaudesta.